Tänään on hyvä päivä!

EI NIIN KIILTOKUVAISÄ Nostelen muovikasseja auton takakonttiin ja ajan kierrätyspisteelle vähintään viidennen kerran tänään. Kehostani irtautuu jotain helpottavalta tuntuvaa jokaisen kierrätyskontin nieluun pyörähtävän vaate- ja lakanapussin jälkeen. Ihmisen elämä tiivistyy elämän loppuvuosina olennaiseen: lähimpiin ihmisiin, elämää helpottaviin lääkkeisiin, ruoka- ja vuorokausirytmiin ja siihen mikä on ollut aina tärkeää. Se tärkeä on isälleni ollut musiikki. Musiikki, jota hän nykyään kuuntee vain radiosta. Kaikki muu on toissijaista ja merkityksetöntä. Isäni aloitti bänditouhut veljensä ja parin muun ystävän kanssa murrosiän kynnyksellä. Bändi, jossa isäni oli rumpali ja veljensä Pepe kitaristi, matkasi Kleinbussilla musisoimassa opiskeljabileissä sekä tanssipaikoilla. Esiintymisen ja treenien kautta osaaminen karttui ja into musiikkiin sekä esiintymiseen vain lisääntyi. Isäni ollessa armeijassa oma ukkini, isän isä kuoli sydänkohtaukseen. Muut sisarukset asuivat jo omillaan. ...

OMAT RAJAT JA VOIMA!  MUUTA VANHA TAPASI TOIMIA VAIKEISSA IHMISSUHTEISSA! Menneisyyden mallit ja uskomukset ovat tekijöitä, jotka ohjaavat käyttäytymistäsi myös haastavissa tilanteissa. Jotta voit toimia tilanteessa toisin, on tuo ohjaava malli purettava pois tai sen kanssa on päästä sinuiksi, jotta uusi tapa toimia tilanteessa pääsisi esiin. Olet hiljaa, vetäydyt omaan kuoreesi tai poistut paikalta. Käykö sinulle näin, jos kollega, esimies, ystävä tai puoliso on äärimmäisen voimakastahtoinen ja käyttäytyy epäkunnioittavalla tai jopa hyökkäävällä tavalla sinua kohtaan. Hän saattaa käyttää voimakkaita sanoja ja ilmauksia tai näyttää uhkaavalta. Koet välillä tai usein alistuvasi hänen luomaansa tunneilmastoon ja kulkevasi itse mieluummin pitkin seiniä. Uskotko siihen, että voit saada voimaa ja lopettaa tämän? Tämän blogin lopussa on pieni harjoite, jolla voit aloittaa rajojen vahvistamisen ja oman voiman lisäämisen. Menneisyyden mallit ja uskomukset...

ISÄSUHDE ON MUTKIKAS JUTTU Millaisena sinä muistat oman isäsi? Millaisia tunnekokemuksia kannat mukanasi? Minulla omat kokemukset omasta isästäni ovat hyvin ristiriitaiset. Lapsuuden kokemukset isän läsnäolosta oli hyvin erilaiset kuin kokemukset silloin kun olin nuori. Aivan varhaislapsuudessa muistan isän ruutupaita päällä kävelevän pihan poikki joko syömään tai päiväkahville maatilan hommien välillä. Ruokailun jälkeen hän saattoi viedä meidät lapset päiväunille kertoillen itse keksimiään satuja ja tarinoita minulle ja veljelleni. Tarinoissa seikkailimme veljeni kanssa monenlaisissa paikoissa. Tarinat karhujen valtakunnasta jäivät parhaiten mieleeni. Sain kuunnella näitä karhusatuja isän kainalossa, jossa oli hyvä ja turvallinen olla. Varhaislapsuudessa en muista isäni koskaan olleen mitenkään ilkeä, julma tai hirvittävän vihainen minulle. Ennemmin muistan hänen hymynsä, naurunsa sekä iltarapsutukset ennen nukkumaan menoa. Nyt aikuisenakin huomaan, että oma luov...